MISTÄ KELLON HINTA MUODOSTUU?

 

Kellon hinta muodostuu monesta eri seikasta. Hintaan vaikuttavat mm. kellon merkki, design, kuoren materiaali, rannekkeen materiaali, koneisto, kellon lasi, lisätoiminnot yms.

 

LYHYT MATERIAALIOPPI

 

Yleisimpiä kellon kuori- ja rannekemateriaaleja ovat

- muovi, lähinnä lasten- ja trendikellot

- messinki, edullisen luokan kellot, jotka yleensä pinnoitetaan

- Alloy, metalliseos (sis. esim. sinkki, kupari)

- ruostumaton teräs, ovat rakenteeltaan lujia ja erittäin kestäviä

- rannekkeissa edellä mainittujen materiaalien lisäksi nahka- tai nahkajäljitelmät, tekstiilit

- hopea, lähinnä taskukellot

- kulta, yleensä arvokellot, voi olla kelta-, valko- tai punakultaa

 

Titaani on 40% kevyempää kuin teräs. Titaanin ominaispaino on vain 4,5 ja siksi sitä käytetään paljon avaruustekniikassa ja lentokoneissa. Isokin titaanikello on kevyt ranteessa. Teräksen ominaispaino on 8. Kelloissa käytetty teräs on 316L, niin sanottu euroteräs, joka täyttää eu-direktiivit eli ei sisällä nikkeliä.

 

Titaani on kestävää, koska se on kovempaa kuin teräs ja täysin korroosiovapaata. Titaani on myös magnetoitumaton metalli. Titaanikellon pintaan ei tule helposti naarmuja, eikä edes merivesi ja hiki hapeta kuoren saumoja. Siksi sitä käytetään esim. formula-1 autoissa ja sukellusveneissä.

Titaani on materiaalina mukava, koska titaanikello tuntuu lämpimältä ja pehmeältä ihoa vasten. Titaanipinta on matta-harmaa väriltään. Titaani ei aiheuta allergiarektioita, siksi sitä käytetään paljon myös kirurgisissa välineissä. Titaani sopii myös nikkeliallergisille.

 

Pinnoite

Edullisesta materiaalista valmistettuja kelloja voidaan pinnoittaa, jotta kellolle saadaan enemmän arvoa ja pintaa kovemmaksi. Esim. teräskello voidaan päällystää kullalla tai messinkikello titaanilla. Pinnoitteen paksuus vaihtelee 5-10 mikronin välillä. Yksi mikroni on 1/1000 mm. Eli 10 mikronin päällyste on paksumpi ja kestävämpi. Tänä päivänä ei juurikaan käytetä perinteisiä galvaanisia pinnoitteita. Kestävämpi pinta saadaan PVD tai IPG tekniikoilla, jolloin esimerkiksi kullan väri ionipommitustekniikkaa käyttäen kovassa kuumuudessa ja paineessa pakotetaan pohjametalliin kiinni. Etuina on paitsi kestävyys ja kovuus myös se, että kuorimateriaalina käytetään terästä.

 

RANNEKELLON VESISUOJAUS

 

Useimmissa rannekelloissa on vesisuojattu kellonkuori ja takapohjasta löytyy teksti WATER RESIST. Vesisuojatussa kellossa on kellonlasin ympärillä, kellonnupin sisällä ja avattavan takakannen saumoissa kumi- tai muovitiivisteet. Tiivisteet suojaavat kellonkoneistoa kosteuden, pölyn ja veden pääsyltä kuoren sisään.

 

Kellon käyttötarkoituksesta riippuen on vesisuojauksia eri asteisia. Normaalin arkikellon vesitiiviys on testattu 30 metrin vedensyvyyttä vastaavassa 3 ATM/3bar paineessa. Urheilukäyttöön suunnitellut kellot vaativat paksumman kellonlasin ja tukevammat tiivisteet.

 

Uuden rannekellon tiiviys on testattu tehtaalla. Käytössä kellon tiivisteet kuitenkin kuluvat hien, suolaveden, hiekan, auringonvalon, kuumuuden tai ulkoisten iskujen johdosta. Paristonvaihdon yhteydessä on siksi syytä pyytää asiantuntijaliikkeessä, että myös tiivisteiden kunto tarkistetaan.

 

Vesisuojatuissa kelloissa voi asetusnuppi olla kierrelukittu vesitiiviyden varmistamiseksi.

Kellonajan ja mahdollisen päivyrin asettamista varten avaa ensin kierrelukitus vastapäivään pyörittämällä ja vedä nuppi vasta sen jälkeen asetusasentoon. Muista kiertää nuppi takaisin kuoreen kiinni asetusten jälkeen painamalla nuppia kevyesti kuoreen ja samalla myötäpäivään kiertäen. Rakenne on yleinen varsinkin sukeltajankelloissa.

 

3 ATM/Bar (30 m)

merkitsee käytännössä perussuojausta. Tällöin kello kestää satunnaiset vesiroiskeet. (1 ATM = 10 metriä).

5 ATM/Bar (50 m)

on roisketiivis, mutta ei saa upottaa veteen.

10 ATM/Bar (100 m)

on jo oikeasti uimatiivis.

20-100 ATM/Bar (200-> m)

voidaan käyttää sukeltaessa.

 

KELLON LASI

 

Naarmuuntumattomuus ja iskun kestävyys ovat kellotaulua suojaavan lasin vaatimuksia. Tämä on hieman ristiriitaista, koska mitä kovempi ja naarmuuntumattomampi lasi on, sitä vähemmän se kestää iskuja. Lasin kovuutta mitataan MOH-asteikolla (1-10).

 

Akryyli on muovista tehty lasi. Kovuus MOH-asteikolla 3, naarmuuntuu helposti, mutta kestää joustavana materiaalina hyvin iskuja.

 

Mineraalilasi, kovuus on 5-6 MOH-asteikolla, kohtuullisen naarmuuntumaton ja iskun kestävä. Mineraalilasi tehdään valamalla sulasta lasimassasta.

 

Safiirilasi, kovuus on 8-9 MOH-asteikolla. Se on käytönnöllisesti katsoen naarmuuntumaton (timantilla ja -terillä siihen saa naarmuja). Safiirilasit valmistetaan yleensä synteettisestä safiirista, jolloin luonnon safiirin värisävyt saadaan poistettua.

 

Vertailuksi, timantin kovuus on 10.

 

KONEISTO

 

Koneistolta vaaditaan mm. tarkkuutta ja iskun kestävyyttä. Koneiston toiminnot ja suunnittelu määräävät pääasiallisesti kellotaulun järjestyksen osoittimien, päivyrin ja muiden lisäominaisuuksien osalta.Koneistoja on useita erilaisia:

 

Kvartsikoneistolla tarkoitetaan elektronista koneistoa, joka käy paristolla tai akulla (tutustu Citizen Eco Driven toimintaan osoitteessa www.citizen.fi . Kvartsikoneistot ovat yleensä tarkkoja ja ne tunnistaa "nytkähtelevästä" sekuntiviisarista.

 

Mekaaninen koneisto. Koneiston käyttöjousi viritetään joko nupista kiertämällä tai automaattikoneisto vetää itse itsensä käden liikkeestä. Kiertovoimaa riittää yleensä maksimissaan kahdeksi päiväksi, jos kelloa ei liikuteta.

 

Automaattiviritteinen kvartsikoneisto, jossa kvartsikoneistoon on yhdistetty automaattikellon roottori, joka pyöriessään antaa energiaa genaraattori-kondensaattori systeemille, joka puolestaan antaa virtaa kvartsikoneistolle. Kello saattaa käydä jopa sata päivää, vaikkei sitä liikutettaisi.

 

KELLOSANASTO

 

Analoginen
Kelloista puhuttaessa analoginen näyttö tarkoittaa sitä, että aika ilmoitetaan viisarien avulla, kun taas digitaalisissa kelloissa aika näkyy LCD-näytöltä.

Automaattikello
Automaattisen kellon pääjousen virittää roottori, joka saa käyttövoimansa kellon kantajan tuottamasta liike-energiasta. Kun kello poistetaan ranteesta, siihen jää varastoitunutta energiaa. Tämän energiavaraston (käyntivaran) avulla kello käy yleensä yhdestä kolmeen vuorokautta.

Eco-Drive
Eco-Drive on valoenergialla toimiva Citizen -kello. Kellossa on valokenno (läpinäkyvän taulun alla), joka varastoi valoenergiaa ja tallettaa sen litiumakkuun. Ei siis enää pariston vaihtoja!

Ikuinen kalenteri - Perpetual Calendar
Ikuinen kalenteri ottaa huomioon kuukausien pituudet ja karkausvuodet. Karkauspäivä lisätään jokaiseen neljällä jaolliseen vuosilukuun. On tosin poikkeuksia, jolloin vuosi on jaollinen 100:lla mutta ei 400:lla. Tästä johtuen esim. vuodet 2100, 2200, 2300 ja 2500 eivät ole karkausvuosia, vaikka ovatkin neljällä jaollisia. Ainoastaan älykkäimmissä kelloissa ikuinen kalenteri osaa huomioida nämä poikkeukset.

Kaliiberi
Kaliiberi on koneiston tyyppi, kaliiberinumero on mallinumero koneistolle. Kehittynyt kaliiberi voi pitää käynnissä useita sovelluksia, kuten kronografin, ikuisen kalenterin ja aikamerkin. Periaatteessa kaliiberi määrää myös sen, kuinka pitkä käyntivara kellolla on.

Kronografi
Kronografissa on ajanottomahdollisuus, joka yleensä toteutetaan pieninä lisäkellotauluina. Lisäkellotaulut voivat vaihdella malleittain, mutta yleensä niitä ovat: sekunnit, minuutit ja tunnit.

Kronometri
Kronometrillä tarkoitetaan kellon koneistoa, joka on läpäissyt puolueettoman sveitsiläisen tarkastuselimen tarkkuustestit. Koneistoa testataan eri asennoissa noin kahden viikon ajan ja jos tarkkuus pysyy noin /- 5 sekunnin sisällä päivittäin, saa kello COSC sertifikaatin ja voi käyttää nimitystä "Certified Chronometer". Testejä tehdään lähinnä mekaanisille kelloille, sillä kvartsikellot pysyvät yleensä muutenkin kyseisen rajan sisällä.

Kuunkierto
Kuunkiertonäyttö näyttää kellotaulussa kuun eri vaiheet.

Käyntivara
Käyntivara on aika, jonka kello käy kun sen pääjousi on viritetty (tai liike-energialla ladattu). Kvartsikello käy paristonvaihdon ajan. Joissakin kelloissa on näyttö, joka ilmaisee jäljellä olevan käyntivaran.

Luurankokello
Luurankokellossa on läpinäkyvä tausta ja kellotaulu. Kellon läpi voi siis nähdä. Nämä kellot ovat usein hyvin taiteellisesti muotoiltuja.

Mekaaninen kello
Mekaaninen kello viritetään aina käsin, se ei virity liike-energiasta, kuten automaattikello. Automaattikello on myös mekaaninen kello.

Citizen kellojen sanastoon voit tutustua
www.citizen.fi